Tähtivieras: INFP? INFP!
On kai se jo uskottava, että olen INFP. Koska siinä testissä ja jopa suomenkielisessä versiossa sain saman tuloksen ja vieläpä muistin luokittautuneeni joskus aiemminkin, vuosia sitten INFPiksi. Ja kun kuvauksetkin tuntuivat osuvan oikeaan, en enää voinut sanoa vastaankaan.
Kuvausten mukaanhan me INFPit olemme perfektionisteja, idealisteja ja maailmanparantajia. Me emme välttämättä osaa ilmaista kaikkia tunteitamme, mutta huolimatta siitä välitämme ja haluamme aidosti ymmärtää muita. Me emme todennäköisesti huomaa pientä tahraa matossa, huolimatta korkeista standardeistamme. Olemme usein ankaria itseämme kohtaan. Suullinen ilmaisu voi olla meille hankalaa, mutta meille on yleensä helppoa ilmaista itseämme kirjallisesti. (Näin tiivistettynä.)
“Hän ei jaa ihmisiä hyviin ja pahoihin, vaan uskoo, että paatuneellakin rikollisella on hyvät puolensa. Usein hänellä on myös hyvä mielikuvitus ja lapsena hänellä saattaa olla näkymättömiä ystäviä.”
Lieväksi hämmästyksekseni havaitsin, ettei mikään Blogilistan suosikkilistallani olevista bloggaajista ole ilmoittautunut INFP-luokkaan. Tiettävästi joukossa on ainakin yksi INFP, joka ei ole tullut BlogiPersoonakaapista, mutta tunsin tarvetta tutustua julki-INFPeihin ja otinkin käsittelyyn BlogiPersoonaBlogiin listatut kaltaiseni (poiminnan tein lauantaina 29.10.2005). Luettuani luokkani bloggaajien tuotoksia päädyin seuraaviin johtopäätöksiin:
Meille INFPeille yhtenäistä näyttää olevan ajatusten loiskuva virta ja irrationaalisuus. Jakaudumme karkeasti kahteen ryhmään, lyhyitä, joskus “irrallisilta” tuntuvia kommentteja ja tekstivirtoja kirjoittaviin ja pitkiä ja vuolaita vuodatuksia kirjoittaviin. Itse kuulun näistä ensimmäiseen joukkoon. Molempien ryhmien edustajat näyttävät tekevän silloin tällöin loikkia toiseen ryhmään.
Kuten INFP-tyypin kuvauksessa sanotaan, olemme (ainakin minun mielestäni) melko hyviä ilmaisemaan tunteita teksteissämme. Emme välttämättä käytä kuvailevia sanoja, mutta tunteen voi lukea rivien väleistä. Ja useimmiten, ainakin tämän otantani mukaan, olemme hämmästyneitä tai huolestuneita. Huolestuneita itsestämme, maailmastamme, läheisistämme.
Idealistisuus näkyi teksteissä keskimääräisesti pieninä kaikuina. Perfektionistisuus ilmeni mielestäni erityisesti sanaston käytössä. Näkemykseni mukaan INFPin mielestä asiaa ei tarvitse ilmaista hienoilla sanoilla ja rönsyilevillä mielikuvilla.
Mutta, etteivät kanssaperfektionistini luulisi, että yritän laittaa sanoja heidän suuhunsa, annan (valikoidun) puheenvuoron jokaiselle otantaani osuneelle (ei, linkit eivät viittaa tekstiin, josta lainaus on otettu):
“Voi sitä (ja tätä) masokistista halua asettua vastustajan puolelle.” (Aikani : Timo)
“Odotimme pillin vihellystä, huutoa “orgiat” ja kaoottista pakoa uimapuvuissa kylmälle sisäpihalle. Niitä ei tullut.” (Veloena : Veloena)
“Omistajat omistakoot ainetta: ihmisiä he eivät voi omistaa, jatkaa heidän nykyistä prostituointiaan.” (Käymälä : Sven)
”...mutta vihjeenä sanottakoon, että suosikkisanan ensimmäinen kirjain on v, keskellä on kovahko kaksoiskonsonantti ja sana päättyy u-kirjaimeen ja runoillijoiden on hyvä tietää, että se sopii hyvin soinniltaan sanan “littu” kanssa (mitä se sitten tarkoittaneekaan).” (Dionysoksen kevät : Hanhensulka)
“Satoi räntää ja ihmiset kiersivät hänet mahdollisimman kaukaa ja kiristivät tahtia ylittäessään toria. Mutta mies vain pauhasi. Kenelle hän mahtoi kuvitella puhuvansa? Taivaalle? Räntähiutaleille?” (Kirjailijan häiriöklinikka : Kirsti)
“Mutta jos sinulla on kaipuu johonkin, jota et osaa selittää ja johon et ole syytä keksinyt, ehkä se on tässä: se on kaipuuta omaan itseesi.” (Mukaelma todesta : Uneksija)
“Mutta kiltit tytöt ovat vielä kuusikymppisinä niin kilttejä, että tekevät sen mitä käsketään.” (myllerryksissä : Itte)
“Joskus tulee miettineeksi, mihin näitä teknologian innovaatioita tarvitaan.” (Muisti|kirja : Karri Kokko)
“Kaikesta ympärilläni leijuvasta lakanlemusta huolimatta olin unohtanut, että minulla on sininen fleda.” (my typo : Leena)
“Tämä olkoon strategiani, eräs niistä.” (Androgyynihullumies : Androgyynihullumies)
“Ei aikaa, ei aikaa päivittää!” (cilieliablog : Ciliegia)
“Ihmeellinen fiilis. Iso työ alkaa olla valmis.” (Tärkeimmät asiat : Karpalo)
“Kävin huoltsikalla ja katsoin sumuisen pihan poikki tuulessa riepovaa peitettä moottoripyörän päällä. Se näytti todella pelottavalta.” (minhin haarakonttori : minh)
“Myönnän, minäkin olen rikollinen. Ja vielä pirun ylpeä siitä.” (Taajuus : Lauri)
“Huonoa omaatuntoa paikkaamaan kirjoittelen seuraavalla unitauolla hieman kuulumisia.” (Faija : Karlos)
“Yhä useammin mietin huolestuneena, että kirjaahan minun pitäisi kirjoittaa, eikä blogata.” (Sanat : Anita Konkka)
Niin ja tietenkin haluan sanoa itse viimeisen sanan:
“Oikeastaan minulla ei ollut mitään tavoitetta ja sen kyllä huomaa.” (Maailman tila : Mervi)
